Yleisön pyynnöstä: Neukkupiirakka

Tämä vinkeästi nimetty leipomus on jatkoa eiliselle pikkumatolaatikolle. Alunperäinen tarkoitus oli eilen leipoa pizzaa, mutta sitten tulikin vahingossa piirakantapaista ja spagettilaatikkoa. hups
Nimi neukkupiirakka tulee testiryhmän jäsen M:n lyhennyksestä CCCP, eli cinnamon cheese carrot pie. (Savoksi kaneli juusto porkkana piirakka)
Tämä leipomus vaatii parikin eri juttua, mutta jälleen kerran: se on hyvin sen arvoista!

-----

Neukkupiirakka

500g paketti esim. torttutaikinalevyjä (tai piirakka pohjaa, voitikinaa, gluteiinitonta, jne.)
2 rkl voisulaa
2 rkl sokeria
1 tl kanelia

Porkkanakakku osaan
2 keskikokoista porkkanaa sellaisena pienenä raasteena
1 muna
1 dl fariinisokeria
75 g sulaa voita tai esim flora culinessea
1 dl jauhoja (voi korvata muulla jauholla, esim kauralla jos haluaa gluteiinittoman)
1 tl leivinjauhetta
1 rkl kurpitsamaustetta (resepti löytyy täältä )

Juustokakku osaan
2 pakettia (n 400g) tuorejuustoa (maustamaton tai vanilja)
2 munaa
2 tl vaniljasokeria
1 rkl maizenaa
1 dl sokeria

Vaihe I
Uuni lämpiämään 200 C.
Ota torttutaikina sulamaan huoneenlämpöön pöydälle. 500g paketissa on yleensä 5 levyä, joista 3 menee pohjaan ja 2 kanneksi. Kauli pohjapalat (3kpl) isommiksi ja linttaa pitkät reunat kiinni, että saat yhden ison levyn. Ota vuoka, johon levy sopii niin että se nousee hieman reunoillekkin. Oma vuoka on Ikean neliskanttinen 26 cm uuninkestävä tarjoilulautanen. Pistä leivinpaperi vuokaan ja asettele taikina sille. Laita taikina sellaisenaan uuniin n. 5 min, tai kunnes se alkaa ihan hieman kohota. Ota taikina uunista ja jätä odottamaan jatkoa. Laske uunin lämpö 175:een.

Vaihe II
Tee porkkanakakku. Sekoita muna ja sokeri huolella, lisää voisula. Sekoita ja lisää jauhot, leivinjauhe ja mausteet. Sekoita taas ja lisää viimeisenä porkkan raaste. Porkkana kosteuttaa taikinaa kivasti ja sekoittaminen helpottuu. Laita taikina sivuun odottamaan. Vatkaa toisessa kulhossa sekaisin huoneenlämpöinen tuorejuusto ja munat. Lisää kuivat aineet juustoseokseen ja jätä sivuun odottamaan.

Vaihe III
Aloita piirakan kasaaminen kaatamalla ensin porkkanakakku-aines esipaistettujen torttulevyjen päälle vuokaan. Levittele hieman miten sattuu. Kaada päälle juustokakku mössö ja tasoita hieman. Kauli yhteen 2 viimeistä torttutaikina levyä ja levitä varovasti piirakan päälle kanneksi. Ei tarvitse olla tiivistä. Voitele kansi voisulalla ja ripottele päälle kaneli ja sokeri. Uuniin 175 C. alatasolle, n 30 min tai kunnes pinta on kultainen ja tikku tulee puhtaana ulos kakusta.

Vaihe IV
Tämä on se vaikein. Anna jäähtyä kylmäksi min. 4h. Tämä on aivan parasta seuraavana päivänä seisottuaan jääkaapissa yön yli ja tiivistyttyään ihanan makoisaksi herkuksi.
Sitten ei kun ääntä kohden.

Omasta tekeleestä tuli n 20 palaa ja palasten ei tarvitse olla isoja. Tiiviytensä ansiosta piirakka selviää ainakin viikon kylmässä huoletta.

Testiryhmän lausunto:

Jäsen M: Liian täyttävää! Just sopivan makeeta ja edelleen raikasta, mutta ei voi syödä niin paljon kun mieli tekisi. Pienikin pala riittää. Herkkua.

Jäsen T: En ole porkkanakakun enkä torttutaikinan ystävä, mutta tämä on hyvää.

Onnea keittiössä, älä polta ittees.

Ei menny niinkuin Stömsössä..

"Kato nyt äiti miten kurjaa mulla on..." Huomiona:
esimerkiksi pehmeä sohva tyynyineen ja nojatuoli
ovat vapaina, mutta ne ei ole tarpeeksi ankeita.

Minulla on pitkästä aikaa ollut ihan ehta oikea maanantai. Sellainen päivä kun kaikki menee päin prikkalaa kolinalla ja tekisi mieli vaan itkeä. Syynä voi myös olla talouden akkavallan, eli minun ja Tieran yhtäaikaiset juoksut. Koira on kurjuuden ruumiillistuma ja en voi muuta kuin ottaa palan suklaata ja kompata.

Äidin taakseen jättämä tyhjiö ilmeisesti tekee hormonien kanssa kimppatuhoa, kun kaikki tuntuu vastenmieliseltä ja kurjalta. Onneksi tähän on lääke ja se on experimentaalikokkaaminen. Osan 1 saatte nyt, osan 2, kunhan muistan mitä ihmettä minä siihen piirakkaan oikein laitoin...

Jännä stoori: ajattelinpa päivänä eräänä että teempä pojille ruuaksi pizzaa. Siitä se mopo sitten lähtikin keulimaan ja lopputuloksen näette tässä. Stroganoffilta se maistuu, mutta muusta en tiedä.

-------

Pikkumatolaatikko

Ei voinut vastustaa...

n.4 hengen loota

400g jauhelihaa
1 keskikokoinen sipuli
1-4 valkosipulin kynttä
1 tölkki tomaattimurskaa/paseerattua tomaattia
1 rkl sinappia
1 lihaliemikuutio
1/4 tl mustapippuria
2 pikkutölkkiä raejuustoa
1 suola-, maustekurkku

n. 300g spagettia tai mitä pastaa nyt mieli tekeekään
suolaa keitinveteen

Vaihe I
Uuni lämpiämään 200 C.
Pastalle vesi kattilaan kiehumaan, suolat sekaan ja pasta kiehuvaan veteen. Höökän voi laittaa liedeltä pois jo heti, pastaa ei ole tarkoitus keittää kypsäksi, vain pehmentää. Laita paistinpannu tai kasari lämpiämään ja ruskista sipuli ja jauheliha. Kun ne ovat kypsiä laita lämpö liedeltä pois ja laita sekaan valkosipuli. Pyörittele hetki jälkilämmössä.

Vaihe II
Laita uunivuoka valmiiksi odottamaan. Sekoita jauheliha-sipuli seokseen tomaattimurska, sinappi, lihaliemikuutio ja pippuri. Sekoittele kaikki tasaiseksi ja nostele kattilasta sekaan puolikypsät makaronit. Keitin lientäkin saa sekaan joutua jonkunverran, mutta ei niin että kaikki lainehtii. Sekoita kastike ja makaronit. Silppua suolakurkku sekaan ja sekoittele taas huolella. Maista suola ja lisää sitä jos on tarvetta. Lopuksi sekoita raejuustot mukaan ja kippaa koko komeus uunivuokaan.

Vaihe III
Uuniin ja n 20 min paistoa, tai kunnes pinta saa nätisti väriä ja reunoilla kuplii. Anna vetäytyä hetki ja ei kun ääntä kohden.

Tämä osoittautui hyvin herkuksi ja jopa normaalisti stroganoffia vierastanut Tuukkakin lappoi hymyssäsuin ison lautasellisen kitaansa. Makaronilootat tuntien tämäkin säilyy varsin hyvin, on loistavaa evästä ja herkkua uudelleen lämmitettynäkin.

Onnea keittiössä, älä polta ittees. <3